OP Ryhmän tilinpäätöksen liitetiedot

VARALLISUUDENHOIDON RISKIASEMA

 

Liite 108. Henkivakuutustoiminnan luonnetta kuvaavia tietoja ja vakuutusvelan herkkyysanalyysi

Henkivakuutustoiminnan riskinkantokyky lakisääteisin mittarein

Henkivakuutusyhtiöiden tulee täyttää lainsäädännön mukaiset vakavaraisuusvaatimukset. Keskeisimmät seurattavat vaatimukset ovat, että toimintapääoma on suurempi kuin sen vähimmäisvaatimus sekä henkivakuutusyhtiöiden ennakoivan valvonnan vaatimukset. Ennakoivan valvonnan pääperiaatteet noudattelevat EU:ssa valmisteilla olevan Solvenssi II -hankkeen periaatteita ja sen tarkoitus on valmistaa henkivakuutusyhtiöitä 1.1.2016 voimaan tulevaan lainsäädäntöön, joka korvaa mm. toimintapääomavaatimuksen.

Henkivakuutusyhtiöiden toimintapääoma vuoden 2014 lopussa oli 666 milj. e. Vuotta aikaisemmin se oli 664 milj. e. Toimintapääoman vähimmäismäärä on 238 milj. e (215 milj. e).

Henkivakuutuksen riskinkantokykyä mitataan vakavaraisuusasteella, jolla tarkoitetaan toimintapääoman ja tasoitusmäärän summan, vakavaraisuuspääoman, suhdetta kansallisen tilinpäätöksen vastuuvelkaeristä muodostettuun summaan. Ryhmän strategisissa mittareissa on asetettu tavoitteeksi henkivakuutuksen 14 prosentin vakavaraisuusaste. Lisäksi seurataan toimintapääoman vähimmäismäärän ylittävän vakavaraisuuspääoman ja sijoitustoimintaan sisältyvän riskin suhdetta.


Henkivakuutusliiketoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimuskanta 31.12.2014


Vastuu 31.12.2014,
milj. e
Vakuutettuja tai
sopimuksia, kpl
Duraatio korkokäyrällä 31.12.2014
Sijoitussidonnaiset sopimukset 7 478
364 530 9,9
Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 6 047   293 922 9,9
Henkivakuutus/Säästäminen 4 874   159 271 9,6
Yksilöllinen eläkevakuutus 1 099   128 067 10,3
Ryhmäeläkevakuutus 73   6 584 19,6
Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 1 432
70 608 9,7
Eläkesopimukset 1 255   69 635 10,0
Kapitalisaatiosopimukset 177   973 7,9
Muut kuin sijoitussidonnaiset sopimukset 3 684   468 001 10,7
Vakuutussopimukset diskontattuna perustekorolla 3 566
467 977 10,7
Henkivakuutus/Säästäminen 921   32 994 9,2
  Takuukorko 4,5 % 66   1 619 7,3
  Takuukorko 3,5 % 580   15 614 11,3
  Takuukorko 2,5 % 271   15 564 5,4
  Takuukorko 1,5 % 3   197 7,5
Yksilöllinen eläkevakuutus 1 094   56 853 9,6
  Takuukorko 4,5 % 303   9 319 6,8
  Takuukorko 3,5 % 498   23 063 9,0
  Takuukorko 2,5 % 292   24 361 14,2
  Takuukorko 1,5 % 1   110 9,0
Ryhmäeläkevakuutus 1 367   35 832 13,1
  Etuusperusteinen 3,5 % 1 229   29 768 12,9
  Etuusperusteinen 2,5 % 85   2 364 11,5
  Etuusperusteinen 1,5 % 10   268 14,2
  Maksuperusteinen 3,5 % 5   70 14,9
  Maksuperusteinen 2,5 % 34   3 164 18,4
  Maksuperusteinen 1,5 % 5   198 18,2
Yksilölliset vakuutukset 171   336 023 4,3
Ryhmähenkivakuutukset 13   6 275 0,9
Muut kuin sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset diskontattuna perustekorolla 10   24 1,9
Kapitalisaatiosopimukset 10   24 1,9
  Takuukorko 2,5 % 10   21 1,8
  Takuukorko 1,5 % 0   3 4,1
Markkinakorolla diskonttauksen vaikutus 47
- -
Muut vakuutusvelan erät 60   - 0,5
Yhteensä 11 162   832 531 10,1
                               

 


Henkivakuutusliiketoiminnan vakuutus- ja sijoitussopimuskanta 31.12.2013


Vastuu 31.12.2013, milj. e Vakuutettuja tai
sopimuksia, kpl
Duraatio korkokäyrällä 31.12.2013
Sijoitussidonnaiset sopimukset 6 265
365 572 9,4
Sijoitussidonnaiset vakuutussopimukset 5 018   293 292 9,2
Henkivakuutus/Säästäminen 3 977   158 729 8,8
Yksilöllinen eläkevakuutus 984   129 019 10,5
Ryhmäeläkevakuutus 57   5 544 14,4
Sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset 1 246
72 280 10,2
Eläkesopimukset 1 138   71 663 10,6
Kapitalisaatiosopimukset 108   617 6,4
Muut kuin sijoitussidonnaiset sopimukset 3 419   468 783 9,3
Vakuutussopimukset diskontattuna perustekorolla 3 269
468 755 9,4
Henkivakuutus/Säästäminen 967   39 809 7,7
  Takuukorko 4,5 % 64   1 894 7,1
  Takuukorko 3,5 % 567   17 747 10,2
  Takuukorko 2,5 % 331   19 847 4,0
  Takuukorko 1,5 % 4   321 5,6
Yksilöllinen eläkevakuutus 928   59 854 8,9
  Takuukorko 4,5 % 283   9 978 6,5
  Takuukorko 3,5 % 432   24 259 8,6
  Takuukorko 2,5 % 212   25 509 12,9
  Takuukorko 1,5 % 1   108 8,3
Ryhmäeläkevakuutus 1 193   35 468 11,7
  Etuusperusteinen 3,5 % 1 115   30 847 11,6
  Etuusperusteinen 2,5 % 35   1 005 10,0
  Etuusperusteinen 1,5 % 5   148 10,0
  Maksuperusteinen 3,5 % 5   68 14,4
  Maksuperusteinen 2,5 % 29   3 110 14,8
  Maksuperusteinen 1,5 % 4   290 13,7
Yksilölliset vakuutukset 167   326 444 4,0
Ryhmähenkivakuutukset 14   7 180 0,9
Muut kuin sijoitussidonnaiset sijoitussopimukset diskontattuna perustekorolla 11   28 2,7
Kapitalisaatiosopimukset 11   28 2,7
  Takuukorko 2,5 % 11   26 2,7
  Takuukorko 1,5 % 0   2 4,4
Markkinakorolla diskonttauksen vaikutus 84   - -
Muut vakuutusvelan erät 55   - 0,5
Yhteensä 9 684   834 355 9,4
                               

 


Muissa vakuutusvelan erissä on liitteen 37 muiden erien lisäksi myytyjen vakuutusvelkaa suojanneiden korkojohdannaisten tuloutunut tuotto varattuna korkotäydennykseksi jäljellä olevalle johdannaisen juoksuajalle. Tilinpäätösvuoden osalta ko. korkotäydennys on jaettu vakuutuslajeille ja poistettu muista vakuutusvelan eristä.

Henkivakuutusvelkojen herkkyys laskentaolettamuksien muutoksille

Koska säästö- ja sijoitusmuotoisia vakuutuksia on myyty runsaasti hyvin pitkäaikaisina sopimuksina, vakuutuksenottajat päättävät sopimuksiaan elämäntarpeidensa mukaan takaisinostoon ennen sopimuksen mukaista päättymispäivää. Tämän takia takaisinostojen määrä on suuri. Yhtiö huomioi tästä aiheutuvan tulevien yli- tai alijäämien poisjäännin henkivakuutusyhtiöiden ennakoivan valvonnan vaatimuksia laskiessaan.

Sen sijaan yksilöllinen eläkevakuutusten takaisinostoriski on hyvin vähäinen, sillä lainsäädäntö rajaa takaisinostomahdollisuudet vain laissa mainittuihin tilanteisiin kuten avioero ja pitkäaikainen työttömyys. Takaisinostona maksetaan vakuutuksen kertynyt takaisinostoarvo.

Yksilöllisten eläkevakuutusten eläkkeitä lykätään. Vakuutusta ottaessaan vakuutuksenottajalla ei ole ollut usein realistista käsitystä todellisesta eläkkeelle jäämisestään. Toisaalta yksilöllisten eläkevakuutusten verokohtelua on muutettu vuosikymmenien aikana useampaan kertaan siten, että eläkkeelle jäämisen mahdollisuutta vakuutuksen avulla on lykätty myöhempiin ikävuosiin.

Eläkevakuutusten kuolevuushavainnot osoittavat, että laskuperusteiden elinajanodotteet ovat liian pieniä. Yksilöllisten eläkevakuutuksien kuoleman- ja elämänvaraturvien riskit kompensoivat toisiaan niin suuressa määrin, että elinajanodotteen kasvamisesta huolimatta tarvetta kuolevuustäydennykseen ei ole. Sen sijaan ryhmäeläkevakuutuksissa elämänvaraosan riski on suurempi kuin kuolemanvaran ja siten vakuutusvelkaa on ollut syytä täydentää. Mikäli kuolevuusoletusta muutetaan siten että vakuutettujen elinajanodote kasvaa keskimäärin 1 vuotta kasvaa vakuutusvelka 24 miljoonaa euroa (24) .

Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa kuoleman- ja elämänvaraturvien riskit lähes kompensoivat toisensa, joten niihin ei ole ollut syytä tehdä kuolevuustäydennystä.

Muodostaessaan vakuutussopimusten velkaa yhtiö on noudattanut kansallisen tilinpäätöksen periaatteita lukuun ottamatta kahta kohtaa. Tasoitusmäärä ei ole vakuutusvelassa. Toiseksi yhtiö on siirtynyt diskonttauskorossa lähemmäksi ajantasaista korkoa. Yhtiön riskillä on vakuutussopimusten säästöjä, joissa on takuukorko 1,5%–4,5%. Niiden sopimusten, joiden takuukorko on 4,5%, vastuuvelkaa on pysyvästi täydennetty niin, että vastuuvelan diskonttokorkona on perustekorko 3,5%. Lisäksi niiden sopimusten, joiden diskonttokorko on vähintään 2,5 %, vastuuvelkaa on täydennetty lyhytaikaisella korkotäydennyksellä 31.12.2015 asti ja myytyjen vastuuvelkaa suojanneiden korkojohdannaisten myynnistä tuloutunut tuotto on varattu vastuuvelkaan korkotäydennykseksi jäljellä olevalle johdannaisen juoksuajalle. Korkotäydennysten jälkeen yhtiön laskuperustekorkoisen kannan diskonttokorko on 0,3 % 31.12.2015 asti, sitä seuraavalle 10 vuodella 2,0 % ja tästä eteenpäin 3,0 %. Osan markkina- ja diskonttauskoron välisestä korkoriskistä yhtiö on suojannut korkojohdannaisilla. Koska johdannaisista saatava etu käytetään vakuutus- ja kapitalisaatiosopimusten taattuihin etuihin, lisätään niiden velkaa kansallisen tilinpäätöksen arvosta johdannaisten arvolla 47 miljoonaa euroa (84).

Kansallisessa tilinpäätöksessä 0,1%-yksikön diskonttauskoron alentaminen kasvattaisi vakuutusvelkaa 25 miljoonaa euroa (26).

Sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten velka arvostetaan tilinpäätöshetken sopimuksiin liitettyjen varojen markkina-arvoilla.

Sijoitussopimuksia on kahdenlaisia: OP- Henkivakuutuksen sijoitussopimukset ovat kapitalisaatiosopimuksia ja Aurum Sijoitusvakuutuksen eläkesopimuksia. Osassa kapitalisaatiosopimuksia on oikeus harkinnanvaraiseen lisäetuun ja ne on arvostettu vakuutussopimusstandardin mukaan samalla tavalla kuin vakuutussopimukset. Osassa taas ei ole tätä oikeutta ja ne on arvostettu ja luokiteltu standardin IAS 39 mukaan käypään arvoon tulovaikutteisesti kirjattaviksi. Kaikki Aurum Sijoitusvakuutuksen myöntämät eläkesopimukset arvostetaan standardin IAS 39 mukaan.